The Rakkaustarina

Vuosi 2008. Maaliskuinen sunnuntai ja iltavuoro ABC:llä. Olin pyyhkimässä pöytiä kun huomasin salaattipukuisen inttipojan tupruttelemassa tupakkipuolella. Sinne siis! Tuo poika ei vaan tuntunu ollenkaa huomaavan vaikka kuinka hinkkasin pöytiä ja keräsin ympäriltä astioita. 

Maanantaina puhuin koulussa tästä tyypistä ja yksi kavereista tunnistikin kuvauksesta kuka oli kyseessä. Sotasuunnitelma oli, että kaverit hoitaa pojan meidän kanssa seuraavan viikonlopun kotibileisiin. Suunnitelma onnistui ja A tuli paikalle. Siitä se kaikki sitten lähti! Ei iskä tienny seuraavana aamuna mua hakiessa, että vävypoika oli löytynyt. 

 
Pidettiin muutama kuukausi tiiviisti yhteyttä ja nähtiin joka lomilla. Kevät tuli peltokiireiden kanssa. Armeijalta ja maataloustöiltä ei sitten vissiin enää tytöille riittänyt aikaa.. Homma jäi siltä erää siihen. Voi sitä parkumisen määrää! Skopolla tuli ajeltua satoja kilometrejä jos vaikka sattus keltanen Volvo tulla vastaan. ;)

Kesällä ja syksyllä nähtiin yhteisten kaverien kautta monta kertaa. Vietettiin viikonloppuisin aikaa samassa kaveriporukassa. A:n armeija loppui ja nähtiin taas yhä useammin. Seurustelusta ei vaan puhuttu kun molemmilla elämät meni omissa suunnissa eteenpäin. 

Kului vain vuosi tästä kun huomattiin, että nämä suunnat ovat väärät ja yhdessä pitää olla vaikka miten kävisi. Iso virhe vältettiin ja ruvettiin virallisesti seurustelemaan 8.5.2010. Heti oli selvää, että lapsia halutaan ja nuorena mennään naimisiin. Kihlat vaihdettiin 24.10.2010 Tallinnassa. Tarkoitus oli odottaa jouluaattoon mutta eihän me maltettu. Kosinta meni pilalle kun arvasin edellisiltana mitä on tulossa. Sunnuntai-aamuna käveltiin ostoskeskukseen kultakauppaan ja otettiin ekat sormukset mitkä sormeen sopi. Vaihto äkkiä viereisellä penkillä, niin lujaa jännitti mitä äitit ja isit kotona sanoo. Eikä ne sitte ainakaa suuttunut kukaan. :)


Kihlajaisten jälkeen J oli tulossa vihdoinkin, yli puolen vuoden odottelun jälkeen. Häät siirtyivän sen takia vuodella eteenpäin. Lyötiin lukkoon 11.8.2012. Varattiin kirkko, pappi, kokit ja juhlapaikka. Pikkuveljen valan takia päivä siirtyi taas mutta onneksi vain viikolla. 18.8.2012 käpsyteltiin sitten alttarille ja vietettiin pohjalaiset maalaishäät Luopajärvellä. 



Noin vuosi sitten A paljasti, että kyllä se liikennemyymälätyöntekijä oli pistänyt silmään jo pari viikkoa aikasemmin ku olin itse löytöni tehnyt. <3

 
Mökötän usein ja oon varmasti vaikeimmasta päästä naisia vaikka toisin oon luullut. A on maailman rauhallisin enkä saa sitä kovin usein hermostumaan vaikka parhaani yritän. Ollaan laiskoja riitelijöitä ja usein riidat jää puhumatta kun ei vaan jaksa olla kiukussa. Ainaki vielä tuo yks on tuos jaksanu aiva hyvin vieres olla.. ;)

N..Y..T.. NYT!

Kolme vuotta meni rohkeutta kerätessä. Homma siirtyi aina eteenpäin kun rohkeus loppuikin kesken. 

"Sitten kun J on isompi. Sitten kun pikku kakkonen tärppää. Sitten kun pikku kakkonen syntyy. Sitten kun sukupolvenvaihdos on tehty. Sitten kun ollaan muutettu."

No miksen mäki voisi ku niin moni muuki voi?
Viime viikolla rupesin kuitenkin tekemään blogille pohjaa. Opettelin Bloggerin käytön. Otin ja etsin kuvia ensimmäiseen postaukseen. Kyselin hiukan neuvoja ja mietin mistä haluan kirjoittaa, mitä haluan paljastaa meidän elämästä.

Blogin aihepiireiksi päätyivät äitiys, opiskelu sen ohella, lapset, maajussin vaimona oleminen, käsityöt, lukeminen, liikunta sekä koti.  Aika paljon aiheita..

Blogin nimi on harhaanjohtava. Vielä. 
Keltainen satavuotias maatila maalla odottaa meitä. Tai onhan siitä jo puolet meidän ja loppuosa 1.1.2015. Muuttolaatikot saa vielä olla tyhjänä mutta me miehen kanssa keskitytään jo kovasti haaveiluun. "Mistä remontti alkaa? Mitä laajennetaan? Mitä muutetaan? Missä juodaan aamukahvit?"

Omasta mielestä hyvässä blogissa annetaan jotain itsestä vaikka lapset ja puoliso pidettäisiinki piilossa. Päätin ainakin aluksi pitää perheenjäsenten kasvot piilossa. Lapsia näytän jonkin verran mutta puhun heistä etunimen ensimmäisellä kirjaimella. Aviomiehen, A:n, kohdalla sama juttu. Kommentteja otetaan mielellään vastaan mutta asetukset pitäisi olla nyt niin, että ne näkyvät vasta tarkastukseni jälkeen. Pienellä paikkakunnalla kun sana leviää äkkiä ja jotkut voivat ruveta laittamaan sopimattomia kommentteja. 

Paljon kuvia ja sopivasti ytimekästä tekstiä. Tavoitteena on saada muutamia vakituisia lukijoita ja edes yksi kommentti. ;)

Tervetuloa!