MIKSI?!

"Vauva on laitokselta lähtien nukkunut 9 tunnin yöunet ja herää kerran yössä syömään."
Ei vaan meillä! Meidän versio tommosesta lauseesta olis:
"Äiti ei ole laitokselta pääsyn jälkeen nukkunut yli viiden tunnin pätkää."
En kyllä yhtään ihmettele, että unettomuutta on käytetty kidutuksessa. Kidutusta se nimittäin on! Mutta unettomuuteenkin tottuun, väsy ei enää vaivaa joka päivä. Kunnon yöunien jälkeen väsyttää entistä enemmän. Hermot kyllä lyhenee ja äänen voimakkuus nousee hyvinkin äkkiä, vahingossa.

Esikoinen menetti nukkumistaitonsa noin kolmen kuukauden iässä. Samaan aikaan äitiltä katkeaa muisti ja ensimmäinen vauvavuosi kului sumussa. Vähän ennen vuoden ikää tunnin tai parin nukkumispätkät vaihtui vähän pidempiin. Siltikään poika ei kolmen vuoden aikana ole nukkunut heräämättä kuin ehkä 10 yötä.

Tytön synnyttyä neuvolan täti ja isi olivat optimistisia. He uskoivat, ettei neiti ala valvottamaan ollenkaan. Pessimisti-äiti ei pettynyt kun S rupesi kolmen kuukauden iässä huutamaan parhaimmillaan 20 minuutin välein koko yön. 
Tällä hetkellä kokonaan nukuttuja öitä on tytöllä takana noin kolme ja ensimmäinen vasta yli vuoden iässä. Nyt tytönkin yöunet nukutaan jo suunnilleen neljän(!) tunnin pätkissä. Mummin luona tietystikään ei karjuta ollenkaan.. 

Keinot, joita ollaan kokeiltu yöunien parantamiseksi: 
allergioita ei ole, sairauksia ei ole, ruokaa ja juomaa saa sopivasti, iltarytmit on säännölliset, ennen nukkumaan menoa rauhoitutaan, sänky ei ole vesisuonen päällä, yövalo päällä tai pois ei vaikuta, iltasatu ei vaikuta, vieressä nukkuminen ei auta, oma huone ei auta, tutti ei käy, maitoa yöllä/maitoa ei yöllä (sama veden kanssa),saunalla ja iltakyvyllä ei vaikutusta, unikoulu testattu, tassutteltukin on. Ulkoillaan päivisin, päiväunet tai niiden pois jättö ei vaikuta, sokerittomuus ei auta. YMS.

Esikoisella tulee joskus koneet uniin ja poika huutelee öisin niiden perään. Painajaisia näkee harvemmin. S huutaa muuten vaan. Vaikka illalla mennään kaikki samaan huoneeseen nukkumaan, voi isi löytyä aamulla sohvalta, äiti ja poika leikkihuoneesta ja S makuuhuoneesta. Leikkihuoneessa on onneksi 120cm leveä sänky, johon paeta.. 

S oli lauantaina ja sunnuntaina kuumeessa. Yöt on mennyt itkiessä ja huutaessa. Viime yö oli kolmas uneton. Vaikka väsy ei ole valvottuun määrän nähden kova, silmät ja pää on kipeä. (Salilla käynnistä sai lisävirtaa!)

Viikonloppuna oltaisiin Antin kanssa menossa häihin mutta taidetaankin tehdä töitä ja kouluhommia. Ja nukkua jos ehditään.

Maajussille morsiammeksi

Silloin kun  olin pieni, isä oli kotona töistä joka arkipäivä viimeistään kello 17.30. Siihen mennessä äiti oli jo tullut töistä kotiin ja tehnyt ruuan. Viikonloppuisin kaikki olivat kotona, kukaan ei ollut töissä. 
Ainoat kosketukset maatilaan olivat käynnit kummisedän sikalassa ja kesämökin lähellä olevassa navetassa. Tiesin, mikä traktori on ja siihen se sitten taisikin jäädä. 

Rupesin seurustelemaan maajussin kanssa ja naimisiinkin mentiin. Hyvästi säännölliset työajat, vapaa-ajat, viikonloppuvapaat, säännöllinen palkka, ylityölisät, palkalliset lomat YMS. Varsinkin tämän vuoden aikana tuntuu, että työnteolle ei ole mitään rajaa. Mies painaa töitä lähes 12 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa eikä sekään vielä riitä. Kiire ei taida ennen joulua hellittää ollenkaan. Hommia riittää koko ajan.

Vaikka kuinka yrittäisi jaksaa ja pärjätä (vihaan tuota sanaa), on koulun, työharjoittelun, kodin ja lasten yhdistäminen ollut välillä yksin raskasta. Hermoa kiristää ja palautuspäivät painaa päälle. Tehtäviä on tehtävä aina kun on hetkikin aikaa. Tenttiin luetaan rytmillä "lause-riidan selvittäminen-lause-vaipan vaihto-lause". Tällaista tekniikkaa koulussa ei tunneta. Onneksi apuja löytyy, kaikkea ei tarvitse jaksaa! Mummut ja paapat auttaa tarpeen tullen. Yritän myös lasten kanssa mennä häiritsemään isin töitä aina kun mahdollista. Lapset oppii uutta äidin kanssa ja saadaan kotipäiviin sisältöä.


Tähän vielä päälle oma halu harrastaa. Käsityöt, lukeminen ja kuntosali sekä koko ajan kasvava halu testata omaa taitoa ja jaksamista. Parisuhteelle ei paljon jää aikaa vaikka lapset välillä ovatkin yökylässä. Hermot on kireällä mutta periksi ei anneta ja apua ei pyydetä, sitä otetaan tarjouksesta vastaan. :)

Nyt kun opiskelee samaa alaa kuin missä mies tekee töitä, ymmärrys lisääntyy ja tiedän jo vähän paremmin mitä traktorilla tehdään. Eilen teimme taas illalla kymmenen aikaan yhdessä koulutehtävää ja opin uusia asioita talouden hallinnasta. 


Viime viikolla kirjoitin koulutehtävään, että 31.12.2014 alkaen tilan omistavat A ja Salla. Hetken tuota lausetta piti katsoa, aika outoa. Sitten taidan olla emäntä. :)


Mökkeilyä vaihteeksi..

Tuo otsikoiden keksiminen on todella haastavaa.. Tultiin pari tuntia sitten mökille ja parit vieraatkin on jo ehtiny käydä. 
Ajattelin testata kuinka postaus onnistuu kännykällä. Ihan hyvin tuntuu Samsung tässäkin pelittävän. ;)
Jostain syystä en saa blogia löytymään Bloglovinin kautta nimellä vaan hakuun täytyy laittaa koko osoite.

Haettiin paapalta koira mukaan kun tultiin Seinäjoen asiointireissulta kotiin. Tämä vauhti on aiva hullua! Poika ja koiranpentu, huhhuh.. 

Lapset ja koira viihtyvät taas ulkona vaikka ei olekkaan niin lämmin kuin viikko sitten. Huomiselle suunniteltiin reissua läheiselle kyläkaupalle. Saa nähdä kuinka toteutus onnistuu. Isin piti olla meidän kanssa mutta ei näy. Töissä taas ja mamin hermoja koitellaan. 

Kovasti odottelen makuukamarin hiljentymistä ja nukkumattia. Hetki omaa aikaa.