Kukkuluuruu!

Eilen satoi ensilumi, joka aamuun mennessä katosi vesisateen myötä. Sen verran kuitenkin sai koulumatkalla jäinen tie renkaat sutimaan, että vaihdettiin talvirenkaat eilen illalla. 
Samalla reissulla käytiin lasten kanssa hoitamassa ilta-askareet.
J:n iloksi otetiin Rölli yökylään. 
Lapset tarvitsee koiraa ja koira lapsia. 
Joka kyläily kerta on edellistä helpompi, kaikki oppivat elämään toistensa kanssa.

Ïlta oli jo hämärtynyt kun päästiin Luopajärvelle.
Juoksutettiin Saran kanssa koiranpennusta virtaa pois ennen rivitalolle tuloa.

 Koko aamupäivä meni mummulassa haravoidessa. Siskon porukka tuli talkoisiin mukaan. Mummu nukutti S:n päiväunille, joten jäätiin iltapäivään asti istumaan kahvipöytään.

S:lla on menossa rajojen testailu. Testailua tehdään joka asiassa ja koko ajan! 
Jauhojen levittelyä, riisien levittelyä, kissanruokakipon kaatamista, keksien varastamista, kiipeilyä, tietokoneen hakkaamista, kännykän näppäilyä, sängystä karkailua iltaisin yms. Hoidossa meno jatkuu samanlaisena. Eilen oli silmäkulma auennut, ei hidasta vauhtia.. Miten tässä vauhdissa voi pysyä mukana?!

Ostin viikolla kaksi lehteä. Kaikkien aikojen joulu -lehti oli tarkoitus lukea rauhassa iltapäiväkahvin kanssa. Noh, sitä hetkeä ei ole vielä tullut! Ottobre sai pään taas täyteen ideoita. Haluaisin halvan, käytetyn, toimivan merkkisaumurin.
Äitin kanssa suunniteltiin yhteisostoa. 
Ompelulistalla on lastenvaatteita, printtileggareita, jonkinmoinen tunika ja vaikka mitä.

Alkuviikosta tein löydön, roskiksesta.
Kuulostaa hyvältä.. Olin viemässä metalleja keräykseen kun huomasin roskiksessa päällimäisenä kannettoman mutta ehjän ja puhtaan parin litran maitotonkan. Näitä kyllä jo löytyy hyllyn päältä usempiakin mutta pakkohan se oli talteen ottaa. 
Toisen romu on toisen aarre vai miten se menee?

1 kommentti

  1. Tuo nukke, nimi Maarit, tuotu joskus 1960 luvun alussa Kaitakoskelta isäni tuliaisina tyttärelle. Joten arvoa löytyy. Enää ei vatsan päälle oleva "murikka" tuo itkun ääntä kuin silloin joskus ennen... ennenkuin omat lapseni sen jotenkin "tuunasivat".

    VastaaPoista