Lapset muutti...

leikkihuoneeseen nimittäin. Ainakin toistaiseksi! 
Esikoinen ei sielä yksin tykännyt nukkua mutta josko uni maistuisi
sisaruksilla paremmin kahdestaan?
Ainakin viime yö ja sitä edellinen menivät ihan ok. Jos ei lasketa toisen saamaa yskä- ja huutokohtausta sekä viime yön huutoa muuten vain. Heräsin taas lopulta molempina aamuina esikoisen vierestä lastenhuoneesta. Taisi vain olla äitille kova pala laittaa lapset viereiseen makkariin..
 Tämä ahtaus vain oottaa päähän! 

Meillä oli miehen kanssa lauantaina ja sunnuntaina aikaa olla yhdessä, kahdestaan. Mies siis oli kyntämässä. Itse tein koulutehtäviä (vaikka ei pitänyt!), kävin salilla, kaupassa ja sikalan ilta-askareilla. Viimeiseen ukkokultakin kerkisi mukaan. Yhdeksältä ehdittiin istahtaa saunan jälkeen sohvalle, kahdestaan. Sitten lähetin kohtalokkaan tekstarin naapuriin. Parisuhdeillasta tuli jälleen parisuhteiden ilta. :)

Hetkeksi maata ja taas sikoja katsomaan. Homma olisi mukavampaa jos ei tarvisi ajella joka askareille tuota yli 10 kilsan matkaa vaan kymmenisen metriä riittäisi.. 
Aamuaskareiden jälkeen istahdettiin aamukahville Antin vaarin kanssa. Ruvettiin käymään keskustelua tuosta lasten muutosta toiseen huoneeseen kun vaari rupesi naureskelemaan, että juuri oli itse käynyt 47 vuotta sitten saman keskustelun. Hah! :)

Seuraavaksi kävi niin kuin yleensä pääsee käymään: kierreltiin kamarista toiseen, mietittiin ja suunniteltiin kalusteiden tulevia paikkoja. Lopuksi oltiin jo lamppuja suunnittelemassa pajassa. Muutto vain on joka päivä mielessä. Silti tarkasti pidän kiinni sanasta "jos". Se ei saa muuttua sanaksi "kun" koska sitten haaveet ei toteudu.

Illalla leivottiin lasten kanssa suklaakeksejä. Pelkäsin niistä tulevan kuivia ja mauttomia mutta näin hyviä keksejä en ole vielä koskaan leiponut. Ohje tässä. Maistui isommalla ja pienemmille! Lisää pitäisi kuulemma tehdä..




Ei kommentteja