ARABIAA, KIRPPISTÄ JA OLEMISTA

Kävin aamulla tyttären kanssa järjestelemässä meidän kirppispöydän Ykkösbasaarilla ja tietenkään ei voitu olla kiertelemättä kun ihan kahdestaan paikan päällä oltiin. Ihan pikaisesti vain tehtiin tunnin mittainen kierros. Tuolla saisi kyllä paljon enemmänkin kulutettua aikaa! Tyttö oli suloinen kun istui joka toisen myyntipöydän eteen ihailemaan jotain turhanpäiväistä lelua. Jotain löytöjäkin tehtiin: Marimekon laukku 3,5€, vauvan vaatteet 0,5€-1€/kpl ja Muumi-kirja 2,5€.



Haettiin pojat kotoa kyytiin ja mentiin mökille paistamaan makkaraa mummun ja paapan kanssa. Kahvitellessa huomasin käytössä olevan Arabian 1969-vuoden valkoisen maitokannun, jonka äiti lupasi mulle hyllyyn. Samalta reissulta käärin sanomalehtiin kaksi muutakin Arabian kannua, joista tuo vihreä on ihan mysteeri. Piippuleima löytyy pohjasta ja vuosileima väittäisi iäksi jonkin vuoden 1930-luvulta. Lisäksi on signeeraus, josta tunnistaa A- ja H-kirjaimet. Googlesta en tuollasta yhtäkkiä löytänyt. Jos joku tietää kannusta jotain niin saa kertoa?



Ilta on mennyt sohvan pohjalla vaikkakaan en malttanut pysyä poissa kellarista maalaushommista nyt kun maalin vihdoin viimein sain.

VIPINÄÄ KINTUISSA

Nyt on kyllä viimesen viikon aikana lapset saanu niin paljon virikkeitä, että ensi viikolla hiihtoloman aikana ei jaksa tehdä mitään! Lauantaina oltiin MLL:n reissulla Duudsonit Activity Parkissa Seinäjoella. Kuljettiin linkalla, joka teki matkasta lasten näkökulmasta erittäin jännittävän. Poika oli tästä reissusta niin täpinässä, että heräsi edeltävänä yönä ja tiedusteli jokohan lähdettäisiin. Mukaan otettiin vielä yksi serkku, että ei miehen kanssa ehditty muuta kuin pyöritellä päätä ja laskea tuhat kertaa kolmeen. Lapset otti ensimmäiset kävelyaskeleet kolmen ja puolen tunnin juoksun jälkeen. Tarjottiin pikkuseuralaisille pikaruokaa lounaaksi mutta ei kelvannut. Sen sijaan kurkut, porkkanat, omenat, banaanit ja paketillinen riisikakkuja katosivat noin vain! Kaikin puolin hyvin onnistunut reissu.


Sunnuntaina oli tupa täynnä vieraita kun juhlittiin isimiehen synttäreitä. Tiistaina kävin kolmestaan lasten kanssa elokuvissa katsomassa uuden Risto Räppääjä-leffan. Tyttö on ihan hulluna Ristoon ja Lennartiin! Elokuva oli juuri sopivan mittainen lapsille, vähän yli tunnin. Jännitin miten ensi kertaa elokuvissa oleva tytär jaksaa istua hiljaa paikoillaan mutta hienosti meni. Poika on ollut pari kertaa ennemminkin, joten elokuvan katselu Kinossa oli tuttua puuhaa. 


Tänään noustiin taas linkkaan kun lähdettiin seurakunnan kerhon järjestämälle pulkkamäkiretkelle Kesärantaan. Pojalle oli onneksi kaveri mukana samalla reissulla, joten pääsin vähän helpommalla. Vain toinen roikkui välillä pultussa. Paistettiin makkaraa ja herkuteltiin seurakunnan tarjoamilla laskiaispullilla. Aurinko paistoi ja pakkasta taisi olla korkeintaan pari astetta.



Ehdittiin juuri kotiutua tämän päivän retkeltä kun isoveli muksuineen tuli kylään. Seuraavaksi sisko astui ovesta sisään toisen tyttärensä kanssa ja viimeisenä paappa mummun kanssa. Ihmeellistä kun saatiin aikuisten kesken juoda kahvia rauhassa sisällä, muksut meni ulos laskemaan pulkkamäkeä. Ilta oli vähän lyhyt aika touhuta kun vihdoin meidänkin tenavat pääsivät mukaan isompien serkkujen leikkeihin. Etenkin pojat taisivat viihtyä toistensa seurassa ja kummipoika toivoikin, että pääsisi meille yökylään. No, onneksi sakki tulee huomenna jo heti iltapäivällä uudelleen! Meillä on isi tällä viikolla "iltavuorossa" töissä niin on mukavaa saada seuraa päivisin.

RAKENNEULTRA 21+1

Tänään on taas yksi tärkeä etappi takanapäin: rakenneultra. Edellisessä odotuksen rakenneultrassa vauvan pään väitettiin olevan keskiarvoihin nähden pieni. Jouduttiin käymään parissa ylimääräisessä kontrollissa ja lopulta todettiin, että koko on aivan normaali. Aamulla hiukan jännitti käykö nyt samalla lailla, että ajellaan tie kuralla ylimääräisissä tarkastuksissa


Mutta kätilön (joka muuten sattui olemaan todella hyvä hommassaan!) mukaan vauva "ei normaalimpi vauva enää olisi voinut olla" ja tyyppi käyttäytyi tutkimuksen aikana "erittäin mallikelpoisesti". Kaikki mitat ja sisäelimet saatiin tsekattua helposti toimiviksi ja oikeanlaisiksi. Lisäksi mun kudokset oli kuulemma tosi hyvät ultraukseen, selkeä näkyvyys. Sukupuoli jäi vielä salaisuudeksi vaikka uhkasin A:lle, että jos ei se ehdi mukaan niin kysyn mitä tällä jalkojen välis on.


Hauskoja nämä ultrakuvat, huomattavasti tarkempia taas kuin mitä olivat muutama vuosi sitten. Sehän on ihmisen näkönen jo! 

Vointi on edelleen huippuluokkaa. Siksi en tykkää yhtään paapomisesta ja hyssyttelystä. Mies pitäköön kukkaa kämmenellä jos haluaa mutta muitten ei tarvi. Mua ei vaivaa mikää ja kuten lääkärikin pari viikkoa sitten totesi: "raskaus ei ole sairaus", joten päätän ihan itse mihin pystyn ja mihin en. Kiitos ja hei! Nyt tortillojen kimppuun.  

YSTÄVYYS

Kävin keskiviikkona noutamassa opinnäytetyöstä saadun "stipendin". Tein nopeasti päätöksen ostaa sillä jotain pysyvää ja kestävää, joka olisi stipendistä muistona. 


Ja koska tämä Arabian Muumi-astiaston uusi Ystävyys-kannu on ollut ostoslistalla ilmestymisestään saakka, päädyin sen hankkimiseen. Ystävyys-sarjan purkki sopisi tälle hyvin kaveriksi, joten luultavasti vielä sen tulen ostamaan jossain vaiheessa kun olen rikas. Yllätyin kun katsoin eilen vitriiniin, tämä on vasta neljäs muumikannu. "Muumimamman päivä" on jäänyt epähuomiossa kokonaan ostamatta. 


Koska sarjan kuvituksen perustana on ollut tuo kuvissa näkyvä "Kuka lohduttaisi nyytiä"-kirja, se pääsi kirjahyllystä kuvausrekvisiitaksi. 


Ikävästi Seinäjoen kauppareissu osui juuri karkkipäivälle. Sain samalla reissulla ostettua irtosnacksit, joita ei Jalasjärveltä saa. NAM!

PUOLIVÄLISSÄ

Eilen saavutettiin odotuksen puoliväli. Tuntuu, että edelliset 20 viikkoa on mennyt ihan hujauksessa. Jos tulevat 20 viikkoa menee yhtä nopeasti, miten tässä ehtii valmistautua uuteen perheenjäseneen?!

Nyt kolmannella kertaa liikkeiden tunteminen on mennyt aika myöhälle. Paljon myöhemmille viikoille kuin kahdella ensimmäisellä kerralla. Tai sitten en vain oo niitä huomannut tässä touhun ja tohinan keskellä. Onneksi on ollut doppleri lainalla niin oon voinut aina välillä hakea mielirauhaa sillä. Ja lapset ovat tykänneet kuunnella vauvan sydämen ääniä myös! Viikon 18 jälkeen liikkeitä on tuntunut päivä päivältä, tai yö yöltä, selvemmin. Kahtena edellisenä yönä oon heräillyt kun tyyppi tuntuu puskevan ittensä ihosta läpi. Tällä hetkellä olo on fyysisesti todella hyvä. Jos ei se vauvan pää tai takapuoli välillä tuossa vatsan iholla tuntuisi, en edes muistaisi olevani raskaana. Ainoastaan väsymys painaa normaalia enemmän. Mutta siihen syynä on se, että lapsilla on taas joku yöhuutojen kausi menossa, joten hirveästi ei ole nukkua tarvinnut. Lisäksi tytölle tuotu vanha päästävedettävä oli liian ahdas ja neiti kolisteli päätään sängyn reunoihin vähän väliä. Vaihdettiin eilen leveämpään ihanaan rautasänkyyn. Saas nähdä maistuuko uni siinä paremmin!


Keskiviikkona piti olla neuvola mutta se täytyy siirtää. Opettaja pyysi käymään Ilmajoen koululla. (Ja viikon päästä on vihdoinkin rakenneultra!) Olen saanut neuvolassa käskyn seurailla kotona verenpainetta ja laittaa lukuja ylös, sillä viimeksi neuvolassa paineet olivat hieman koholla. Voisin väittää, että sairaalakammo ja raskausmyrkytys-pelottelut nostaa paineita aina neuvolakäynnillä. Tässä todiste kotiolojen "korkeista" paineista.


Aikomus oli lisätä tähän postaukseen tekstin pätkä tulevista vauvaan liittyvistä hankinnoista mutta jätän sen sittenkin seuraavaan kertaan. Muuten tämä kokonaisuus olisi ihan liian pitkä. Mukavaa viikon alkua!

REMONTTIA, kellarin wc

Nyt se on peiliä vaille valmis! Tässä muutama ennen ja jälkeen kuva. Pienessä tilassa ei ole paljon näytettävää mutta edes jotain.

Ennen:



Jälkeen: 




Jotta siis voidaan aloittaa "päävessassa" remontti, meidän piti tehdä kellarin vessasta vierasystävällinen varavessa. Sinne riitti onneksi vain kaikkien pintojen perusteellinen pesu ja maalaus.

Tuolla toisessa vessassa tarvitaankin sitten jo putkimiestäkin apuun vaihtamaan pönttö ja siirtelemään vesiputkia. Poistetaan itse vanhat lastulevyt seinistä ja laitetaan tilalle maalattavat tapetit. Lattiaan laitetaan uusi muovimatto ja kattoa tullaan laskemaan jonkin verran. Vessojen värit tulevat olemaan samantyyliset mutta tietty tuo kellari on vain varavessa, joten panostetaan enemmän toiseen.

AJATUKSIA LASKIAISTIISTAINA

Otin yhtenä aurinkoisena TALVIPÄIVÄNÄ kuvia ulkona puutarhasta kun iski kamala kesäikävä päälle. Suunnittelin postausta, jossa laitan sekaisin talvi- ja kesäkuvia ilman sen suurempaa merkitystä. Nyt tämmöisiä kuvia ei kyllä enää saisi.. Ulkona sataa vettä ja lumi on muistona jäisellä pihalla.



Mutta katsokaa nyt näitä kesäisiä kuvia! Aion tallettaa ensi kesän mahdollisimman tarkasti kameralle koska näiden kuvien katsominen on niin mukavaa.




Jossain somen syövereissä, puutarhaan liittyvässä sivustossa joku nainen valitti, että talvella ei saisi esitellä kesäkuvia ja lisäksi on ihan tyhmää haaveilla ja suunnitella jo nyt tulevan kesän puutarhahommia. HAH! Mäpäs oon jo piirtänyt karttaa ja tehnyt inventaarion siemenille.  Tänään huomasin, että Agrin hyllyltä löytyi jo laaja siemenvalikoima. Täytyy joku päivä mennä ostoslistan kanssa käymään!


Ja sain (=tilasin itse) synttärilahjaksi Adlibrikseltä ihanan Onnellisen puutarhurin vuosi-kirjan. Nyt on mielessä jo mullanvaihdot ja ensimmäiset kylvöt. 
 
Olin hurja ja toin köökistä muutaman huonokuntoisimman pelargonian jo kellarin ikkunalle mullan vaihtojen kautta. Sikalan köökissä ainakin Hortensia ja parilla eurolla ostettu Verenpisara-puu osoittivat pieniä elonmerkkejä. Verenpisara pääsi suoraan tupaan lämpöiseen leikkauksen kautta. Saa nähdä mitä siitä tulee!


Nämä kaksi Inkaliljaa yllättivät täysin. Koko talven ne ovat olleet niin kuivan näköisiä, että olin varma niiden kohtalosta. Äsken meinasin siirtää ne komposti-osastolle mutta yllätykseksi kuivien oksien alla olikin elämää. Nostin nämäkin lämpöiselle puolelle kellariin. Äitienpäiväruusut olivat myös alkaneet pimeässä kasvamaan. Koskahan olisi hyvä aika nostaa ne valoon? Yksi ruukuista oli täynnä eläviä kirvoja, joten tein ruokaöljystä, Fairysta ja vedestä ötökkämyrkyn. Toivottavasti tehoaa.

 
Tilasin eilen aamulla netin kautta kaksi Arabian muumimukia, joita myydään vain Ruotsin puolella. Toinen oli ihan uusi muki ja toisen valmistus on jo lopetettu. Jännityksellä nyt odotan saapuvatko ne koskaan perille asti.

HOMEMAKER VAI KOTIÄITI?

Niin se vain tuli perhepäivähoidon viimeinen päivä vastaan viime perjantaina. Poika ehti samalla hoitajalla olla noin kolme ja puoli vuotta. Tällä viikolla J on ehtinyt käydä jo pariin kertaan uudessa paikassa kerhossa ja päiväkodissa. Äitiä tämä viikko on jännittänyt, pienet lapset kun tuntuvat olevan nykyään paljon ilkeämpiä kuin mitä omassa lapsuudessa. 

Mielellään oltaisiin perhepäivähoidossa pysytty mutta tilanne nyt vain on se, ettei ole mitään järkeä ajella kodin ja kirkonkylän väliä kahta kertaa edestakaisin päivän aikana. Tyttö on kotona mun kanssa ja poika sen kolme tuntia päivässä joko kerhossa tai hoidossa leikkimässä oman ikäistensä kanssa. 

Nämä pojan menot yhdistettynä sikojen hoitoon pistävät nousemaan sängystä ajoissa joka aamu. Mistään "lomailusta" ja puoleen päiviin venyvistä aamuista ei siis ole kyse. Lisäksi päivät täyttyvät kotitöistä: pyykkiä, tiskiä, siivousta ja ruoanlaittoa. Ja etenkin tyttärelle täytyy keksiä päivän aikana jotain virikettä, että pysyy ikäisensä kehityksessä mukana. Askartelua, hiihtoa, luistelua, piirtelyä, palapelejä ynnä muuta.  Mutta ei haittaa, saapahan olla kotona!



Mitäs muuta? 
Maanantaina juhlittiin sitä, että mulla oli neljännesvuosisata takana. Aluksi meinasin leipoa kakun vain omalle perheelle mutta kun poika aamulla sanoi, että "Kyllä äiti sulle pitää ainakin viisi vierasta kutsua", annoin miehelle luvan kutsua enemmänkin ihmisiä kahville.  


Muut päivät on menneet sujauksessa ohi vaikka mitään ihmeellistä ei olla ehditty tehdä. Mihin tämä aika taas menee... Puhelinkaupoille pitäisi lähteä. Kuukauden vanhalla Samsungilla oli kova kohtalo eikä sitä kannata enää huoltoon lähettää. Lauantaina on tiedossa kivaa kun lähdetään kaverin kanssa ajamaan kohti Vaasaa.