RV 27+0

Tasan kolme kuukautta jäljellä laskettuun aikaan. Hurjaa! Tänään mittarissa viikkoja 27+0. Liitoskivut jatkuu samanlaisena kuin aiemmin, rasituksesta nivuset kipeytyy ja kävely vaikeutuu. Ehkä myös jotain harjotussupistuksia? En oo varma; koskaa ei niitä oo ollut. 

Muuten olo on hyvä vaikka lenkille kyllä haluttaisi lähteä. Eilen jumppasin sen verran, että tyhjäsin yksinäni vintin lopuista romuista. Vuoden sen siivoaminen otti mutta nyt voi sanoa, että vielä kolmen ylimääräistä tavaraa pois niin se on siisti! Miten plajon tilaa roskien hävittämisestä ja tavaroiden järjestämisestä voi saada! Ei kyllä olisi aikaisempien odotusten aikana käynyt mielessäkään näillä viikoilla ruveta enää tommosta rappusissa kiipeilyä ja laatikoiden kantamista harrastamaan. Mutta olo oli mahtava kun työt oli tehty. Oman kropan vieminen jaksamisen äärirajoille on kyllä hienoa! Illalla kantaminen sitten kostautui. Kipu lähti lonkista ja lopuksi oli takareidet ja pohkeet lihaksista kipeät mutta ne nyt ei mitään tavallista lihaskipua kummoisempia olleet. Turha valittaa! 



Aamulla ehdittiin tyttären kanssa käydä Seinäjoella vauvan tarvikkeita ostamassa. Miehet kyllä lähti meidän perään kirpputorille ja käytiin sitten yhdessä syömässä. Tuntien kävely ja seisoskelu aamuaskareiden päälle ei ollut kovin hyvä juttu. Jalat väsyi nopeasti.


Tänään tehtiin askareiden jälkeen pari jyväkuormaa sikalalle. Sain kunnian lapioida toisen ja kyllähän jalat sekä kädet tärisi! Lapioinnissa tarvii yllättävän paljon vatsalihaksilta apua mutta eihän niistä oo enää kuukausiin ollut tietoakaan. Hartiavoimin mentiin ja olo fyysisen työn jälkeen oli yhtä hyvä kun eilen. Vessaa oon aina maalaillut kun oon ehtinyt ja edellinen maalikerros on kuivunut. Muuten täällä mennään samalla lailla kuin ennen: 5-vuotiaan uhma pahenee päivä päivältä. Riehuminen ja toistensa kiusaaminen on parasta viihdettä. Mukavasti koittelee hermoja! Ja pienempi on keksinyt, etten lähde enää juoksemaan perään kun jää kiinni pahan teosta..






 

Ei kommentteja