VAUVAN RISTIÄISJUHLAT

Kyllä tuo juhlien järjestäminen on kovaa hommaa. Sata ja tuhat asiaa, jotka täytyy muistaa ostaa ja hoitaa. Jälleen meinasin useamman kerran luovuttaa ja siirtää koko kekkerit jonnekin muualle kuin omaan kotiin, jota lapset sotki yhtä nopeasti kuin äiti siivosi. Mutta lopputulos oli onnistunut ja seuraaviin juhliin mennessä kova työ on jo varmasti ehtinyt unohtua. Kakut oli ihmeenkin hyviä vaikka täytekakku oli ulkonäöltään jälleen kerran 4-vuotiaan tekemän luomuksen näköinen. Suklaisen täytekakun lisäksi oli voileipäkakku ja lime-valkosuklaajuustokakku, karjalanpiirakoita munavoilla ja mummun leipomia keksejä.




Paljastetaan nyt tässä vaiheessa meidän lasten etunimet, joita tarkoituksella yritän vähän täällä blogin puolella pitää pimennossa. Esikoinen on Johannes, tytär on Sara ja juniori on Matias. Meillä nimien keksiminen on aina tarkkaa hommaa. Ei valita sitä muotinimeä, joka kuulostaa parhaalta vaan lapsen nimellä on oltava historia ja tarina. Lisäksi pojilla on oltava kolme nimeä ja tytöllä kaksi, niin kuin vanhemmillakin. Nimien on kuulostettavalta hyvältä yhdessä. 

Johanneksen kaikki nimet on peritty suvusta; toinen isältä ja kolmas molemmilta paapoilta. Saran etunimi on ainoa tarinaton, toinen nimi on isin puolelta suvusta. Nyt halusin pojan nimen päättyvän S-kirjaimeen ja mies taas halusi nimeen jotain perintöä omalta vaariltaan. Matias täyttää siis molemmat kriteerit. Tapojen mukaan toinen nimi isältä ja kolmas nimi löytyy meidän molempien suvusta; meidän puolelta oman paappani paapan toinen nimi. Monimutkaista mutta meille tärkeää. Mies jo meinasi kolmannen nimen olevan liian vanhanaikainen vaikka itse sitä ensin ehdottikin. Pidin pääni; onneksi pappi soitti viime viikolla mulle ja kysyi pojan nimen. Ei isi päässyt enää muuttamaan sitä. Ja olihan meillä nimi-servetitkin jo viikkoja sitten tilattu.

Kummien valinnat osui taas varmasti nappiin. Hienoa nähdä Matias omien kummiensa sylissä samaan aikaan kun esikoinen riehuu oman kumminsa kanssa ja tytär piirtelee kummisetänsä kanssa.
Kastetilaisuus meni hyvin. Vauva nukkui tyytyväisenä kummisedän sylissä. Isoveli kiukutteli ja jäi pikkuveljen kummien taakse piiloon tilaisuuden ajaksi. Sieltä sitten näkyi vuorotellen kieli, kansainväliset käsimerkit ja kengänpohjat. Toivotaan, ettei pappi ainakaan kahta ensimmäistä vaihtoehtoa nähnyt. 


3 kommenttia

  1. Ihana tuo viimeinen kuva, joku ei taida tykätä poseeraamisesta:D:D Onnea suloinen Matias<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei tykkää. Toisiksi viimeisestä kuvasta näkee mistä se poika tuohon tuolille istumaan nostettiin. :D Kiitos! :)

      Poista
  2. Voi rakkaus teitä, ootte ihania! Johannes on niin huippu :')

    VastaaPoista