SIVUSTA VEDETTÄVÄN AIKA

Toisin kuin syksyisin yleensä nyt tekee mieli uudistaa, vähentää ja vaalentaa kodin ilmettä. Tämän muutokseen sain inspiraation Unelmien talo & koti -lehdestä, jossa näin turkoosin sivusta vedettävän sohvan. Pakkohan se meidänkin oma oli liiveristä sitten tupaan kantaa. Kuulin, että tämä sohva olisi 1800-luvulta. Joten on vanhus ansainnutkin kunniapaikkansa tuvassa!



Alunperin tarkoituksena oli teettää taitettava patja, jotta sohvasta saisi pienille yökyläilijöille varavuoteen. Nopeasti tajusin kuitenkin, että teettämiseen olisi mennyt satoja euroja. Siispä ajoin tyttären kanssa Jyskin alennusmyyntiin ja ostin 30 euron vaahtomuovipatjan, joka leikattiin sohvaan sopivaksi. Patjan päällä on nyt vanha kangas, joka menee ryppyyn heti kun sohvalle istutaan. Jossain sopivassa vaiheessa ompelen paksummasta kankaasta patjalle kunnon päällisen mutta se vaihe ei ole nyt.

Patjan alle äiti rakensi isän avustuksella puisen irtonaisen kehikon ja sen päälle laitettiin levy, että patjoja ei tarvitsisi olla montaa päällekkäin ja että patja ei istuessa painu kovin alas. 


Kauan on jo harmittanut kun tämä 1920-luvun Singer on ollut varastoituna ja silmiltä piilossa. Mutta nyt sekin onneksi sai paikkansa sivusta vedettävän sohvan vierestä tuommoisena pienenä "aputasona". 

Tuon Bambun oksan tilalle tuli jo isolehtinen Muratti-köynnös.. Lasituikut on myös patjan tapaan Jyskistä. Samoin perhostyyny ja yksivärinen harmaa tyyny.


Tämän postauksen ylimmässä kuvassa näkee mitä sohvan paikalla oli aikaisemmin.

2 kommenttia