KURSSI TISSEISTÄ

Huomenna on edessä paluu arkeen. Syysloma on lomailtu. Me nähtiin serkkuja, oltiin kotona, vähän askarreltiin ja kudottiin, virkattiin, otettiin uudet possut vastaan ja hengailtiin naapurien ja kaverienkin kanssa.

Mutta nyt mennään imetysviikon kunniaksi aiheeseen, jonka kirjottamisesta oon täällä blogin puolella tahallaan yrittänyt pysyä erossa. Aihe on imettäminen, joka vasta kolmannen lapsen kohdalla onnistuu meillä täysin. Mä nyt, uskomatonta kyllä, vähän hurahdin tähän imetystouhuun. Vaikka takana on kaksi hieman epäonnistunutta yritystä, uskon että pärjätään nyt täysimetyksellä puolen vuoden ikään saakka ja siitä eteenpäin osittaisella niin kauan kuin tarve on. Tällä kertaa pidän mielessä lapsentahtisuuden ja teen niin kuin meille on parasta vaikka muut sanoisi mitä.


Takana on pian neljä kuukautta täysimetystä ja onhan tämä nyt helppoa ja taloudellista pulloruokintaan verrattuna. Ei tarvi miettiä tuttipullojen ja niiden tuttien pesua eisitä onko korvikemaitoa kaapissa, kauanko se riittää, koska pitää käydä ostamassa lisää eikä reissussa ollessa murehdita missä olisi lähin mikro tai kauanko tuttipullo pysyy lämpöisenä ja korvike juomakelpoisena (ja kyllä, tiedän nämä jutut kokemuksesta).


Yleinen imetystietämys, jos sitä siksi voi kutsua, on mennyt meidän lasten syntymien välillä hurjan harppauksen eteenpäin. Enää vastasyntynyttä ei pueteta kolmeen vaatekerrokseen heti synnytyssalissa eivätkä hoitajat käy synnyttäjän rintavarustukseen lupaa kysymättä käsiksi (tätä mä pidin esikoisen aikaan todella epämiellyttävänä kokemuksena). Nyt painotetaan enemmän ihokontaktin merkitystä ja luotetaan esimerkiksi vauvan "ryömimisvaistoon" hänen ensi minuuteilla ilman, että tissiä tungetaan lähes voimakeinoin pieneen suuhun. Ohjeistetaan sanallisesti ja annetaan äidin oppia itse kokeilun kautta. Imetys on tosi henkilökohtainen asia. Siihen liittyy yhtä paljon kokemuksia kuin on imettäviä äitejäkin ja aihe on tosi tunteita pintaan nostattava. Mulla oli tuossa jossain vaiheessa tosi negatiivinen mielipide koko touhusta mutta nyt on pää pehmennyt ja ajatukset muuttaneet suuntaa täysin.



Osallistuttiin hetken mielijohteesta pikkumiehen kanssa Imetyksen tuki ry:n järjestämälle imetystuen peruskurssille. Ensimmäinen osa oli tänä viikonloppuna Seinäjoella ja toinen osa on ensi kuussa. Kurssilla on ollut paljon vanhan tiedon kertaamista mutta mukaan mahtui myös uutta tietoa. Oon kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että jos edes puolet näistä imetyksen perusasioista kerrottaisiin ensisynnyttäjille jo odotusaikana, pääsisivät he paljon vähemmällä työllä ja stressaamisella vauva-arkeen kiinni. Parasta kurssilla oli keskustelu ja vertaistuen saanti. Kovasti odotan jo seuraavaa tapaamista ja nähtäväksi jää uskallanko astua tukiäidin uralle...

1 kommentti

  1. Mulla onnistui kans kolmannen lapsen kohdalla. Imetin 6 kk täysin vuoden ikään asti. Mutta sitten oli mentävä töihin, jotenka se loppui siihen.

    VastaaPoista