KAARAKAN TALOSSA

Meille SO-bloggareille järjestettiin torstaina blogi-ilta Seinäjoella Kaarakan talossa. Illan järjestäjinä olivat Pro Agria ja Taito Etelä-Pohjanmaa. Ideoitiin yhdessä ensi kesänä (14.-17.2017) Seinäjoella järjestettävää Farmari -tapahtumaa. Tapahtuma tulee  olemaan täynnä monipuolisia juttuja ihan kaikille ja kaiken ikäisille vierailijoille. (Me aiotaan tällä kertaa pyöriä siellä vähän enemmän kuin viimeksi. Edellisellä kerralla oltiin vain muutama tunti koska vaunuissa makoili neljän vuorokauden ikäinen vauva.) Tästä linkistä pääset tutustumaan Farmari -tapahtuman kotisivuihin.



Ideoinnin ja keskustelun lisäksi päästiin tekemään omin käsin amppeli. Mulla tämä askartelu jäi kotitöiksi koska olin ensimmäistä kertaa sitten elokuun jälkeen matkassa yksin ja pikkumies määritteli äidille tarkan kotiintuloajan. Amppeli on valmiina ja kirjoitan siitä ihan oman postauksen. 



Taito Etelä-Pohjanmaa tarjoaa käsityöihmisille erilaisia palveluita ja kursseja Kaarakan talossa. Niistä löydät enemmän tietoa mm. tästä linkistä. Talossa on lisäksi monille tuttu Rustoopuori, josta itsekin silloin tällöin ostan lankoja. Nyt yritin kiertää lankahyllyt kaukaa, etten tee heräteostoksia ja iskinkin silmäni muutamiin ihan muihin juttuihin, jotka ajattelin myöhemmin kotiuttaa. Yläkuvassa olevat Mummi ja minä -astianpesuaineet ja siivoussuihkeet ovat oleilleet ostoslistalla jo vuosia. Ebba Masalinin kasvi-aiheiset tuotteet ovat ihania ja aiheeltaan juuri kuin mulle tehtyjä! Korteilla saisi kivasti päivitettyä keittiön kaksi taulua. Hmm... Myös leikkuulaudat ja astipyyhkeet pistivät silmään.



Kaiken kaikkiaan blogi-ilta oli todella mukava ja jotenkin juuri mulle sopivanlainen. Huomaan innostuvani kaikesta käsin tekemisestä yhä vain enemmän ja enemmän.  

MÖÖPELIVALSSIA




Ajattelin viettää perjantaiaamun rauhallisissa merkeissä olohuoneen lattialla kutoessa ja leikkiessä. Toisin kuitenkin kävi kun erehdyin väärällä silmällä katsoa työhuoneeseen. Pienin lapsista nukahti ulos vaunuihin ja mä aloitin mööpelivalssin. Ikean työpöytä lähti työhuoneesta pois ja tilalle siirsin vierashuoneesta Lahden puukaluston valmistaman vanhan työpöydän. Ihanaa kun nyt on kunnolla pöytätilaa! 

Työhuoneesta tuli työhuone koska se on pinnoiltaan niin huonossa kunnossa, että en sitä muuhun käyttöön halunnut. Eikä todellakaan ole sellaisessa kunnossa, että sinne voisi vieraita päästää! Huone on sekalainen (tyypillinen työhuone, kansioita ja lippulappusia siellä täällä) mutta pikkuhiljaa sinne on hiipinyt kokoelma retroa huonekalua: nahkaiset nojatuolit, 70-luvun sohvapöytä ja hyllykkö, johon vielä olisi jatkopala aittassa. Nojatuolien seuraksi olisi  samanlainen nahkasohva mutta jostain ihmeen syystä se oli kannettu kuivaajan ylimpään kerrokseen. Täytyisi käydä katsomassa missä kunnossa se on. Pahoin kyllä pelkään, että vuodet kosteassa ilmassa ovat tuhonsa jo tehneet. Sohvapöydän alle pesin vanhan tummanvihreän puisen Keskon laatikon, jossa on nyt varapeittoja ja -tyynyjä. Laatikko jäi ikävä kyllä pois kuvista.



Tällä hetkellä mulla on hurjasti kaikkia yhteistyöjuttuja tiedossa ja tässä niistä yksi.

I-print painoi Seinäjoella meille SO-bloggaajille laadukkaat ja hienot julisteet, joita voi bongata ilmoitustauluilta ympäri Etelä-Pohjanmaata. Jalasjärvelle niitä ilmestyy jahka kirkolle asti ehdin.


Nyt jatkamaan sikalan pesua. Mukavaa viikonloppua!

PILLIKRANSSI

Tässä yhtenä iltana sain idean kokeilla tehdä Sinooperin muovipilleistä ja rautalangasta kranssin, johon sitten asentaisin pattereilla toimivat pallovalot. Kranssin paikaksi valitsin häkkisängyn viereisen seinän, joka oli tyhjillään. Ei seinä nyt vieläkään oikein miellytä silmää mutta kranssi on jo hyvä alku!

Kranssin teossa käytin ohjeena tätä ja lisäapuna tätä videota. Valmiina sen halkaisija lähenee puolta metriä. Pallovalot ostin Halpa-Hallista alle kuudella eurolla. Alimmasta kuvasta näkee miltä kranssi valoineen näyttää iltaisin pimeässä.



Facebookin kirppitorilta bongasin käyttämättömän Muumi -lakanasetin vauvalle. Ihanat muumit!


KIPUILUA

Viime viikkoon mahtui kaikenlaista. Muun muassa parit synttärijuhlat, teuraiden lastausta, uimakoulupaikkojennnittämistä, villasukkien kutomista ja yhden vanhan huonekalun entisöintiä (Kyllä, mahtava muodonmuutos taas käynnissä! Kun vain itse malttaisi odottaa lopputulosta).

Ootteko muuten huomanneet, että ulkona on jo pidempään valoisaa kuin vaikkapa kuukausi sitten? Kevät tekee tuloaan vaikka on vasta tammikuu. Lämpölamppujen asentaminen kasvihuoneisiin on pikapuoliin ajankohtaista. Pian voisin jo ruveta suunnittelemaan mitä tänä vuonna tulee kasvimaalle ja kasvihuoneisiin.

Pelargoniat ovat sikalalla hyvissä voimissa. Hortensiakin on täynnä lehtien alkuja. Pari äitienpäiväruusua ja inkaliljaa ovat näyttäneet jo kellarissa elon merkkejä. Nämä viime keväänä ostetut helmililjan sipulit nostin ihan kokeilumielessä valoon. Heti rupesivat kasvamaan.


Vauva sairasti  myös tässä kaiken touhun välissä vauvarokon. Kolmen päivän kuume, pari kokonaan valvottua yötä ja lämmön laskettua punaista ihottumaa siellä täällä.  Nyt onneksi on jo taas oma aurinkoinen itsensä!

Vauvan kiinteiden ruokien aloituksesta on puolitoista viikkoa. Allergia-oireita ei ole tullut ja tuskin tuleekaan. Kukaan meistä ei ole allerginen millekään, onneksi. Hidasta tämä syömisen opettelu vain on! Tarjolla on päivittäin sekä soseita että sormiruokaa. Kurkun viipaleet ja maissinaksut kyllä kelpaa mutta muuten pari suullista ruokaa per ateria on kuitenkin maksimimäärä, jonka poitsu suostuu maistamaan.


Sitten on tuo meidän isimies, joka on jo pidemmän aikaa ollut meidän kanssa kotona. Välilevyn pullistumat tekee kiusaa ja viime viikolla kunto meni taas kohinalla alaspäin. Muutaman yön mies käveli ontuen tuvan isoa mattoa ympäri kun hermosäryt ei antaneet nukkua, makoilla tai istua. Nyt tilanne on sen verran parantunut, että pystyy maata jonkin aikaa olohuoneen lattialla patjalla kunhan on sohvatyynyjä tukena. Kivut on tallella hirveästä lääkemäärästäkin huolimatta. Ei käy kateeksi. Jos huomisen lääkärireissun jälkeen taas oltaisiin viisaampia tämän asian kanssa ja jotain helpotusta löytyisi...


VIPUKELKKAILEMASSA

Viimeisenä joululomapäivänä, sunnuntaina, käytiin muorin ja vaarin luona syömässä koko porukalla. Samalla testattiin minkälaiset kyydit vaarin joen jäälle asentama vipukelkka tänä vuonna antaa. Kaikki pääsivät pienintä myöden kelkan kyytiin. Kovasta viimasta ja pimenevästä iltapäivästä huolimatta lapset eivät olisi malttaneet ollenkaan lopettaa ulkona touhailua.




Vuoden ensimmäinen arkiviikko alkoi lapsilla eilen päiväkotiaamulla, äiti keitteli soseita ja kävi askareilla. Tyttären musiikkileikkikoulu palasi tauolta ja tänään isoin poika on seurakunnan kerhossa. 

Yritän tsempata itteeni imuroimaan ja pesemään lattioita mutta taitavat mattopinot koristaa eteistä loppuviikkoon saakka. Vauvalla on vähän lämpöä ja sen vuoksi sylin tarve on kova. Olisikohan ensimmäinen hammas jo tekemässä tuloaan?

MEIDÄN MESTARIPIIRROS

"Sinä päivänä kun Luoja teki sinut,
Hän ei muuta tehnytkään.
Heräs aikaisin, otti kynän käteen.
Rupes siinä piirtämään
.

Päivä kului, mut hetkenkään lepoa
Piirtäjä ei kaivannut
Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut,
Mestari valmisti sut"

Anna Puu - Mestaripiirros


Yksi silmänräpäys ja meidän vauva on jo puoli vuotias. Miten nopeasti se aika jälleen meni! Poika on yhä ihan uskomattoman aurinkoinen ja kiltti. Lähes yhtä hymyä päivästä toiseen. En olisi ilman omaa kokemusta voinut ikinä uskoa, että näin rauhallisia vauvoja voi olla olemassa.

Eteenpäin mennään nyt ryömimällä. Konttausasento on päivä päivältä valmiimpi ja pian mennään varmasti entistä lujempaa! Hyppykiikussa on hauska pomppia pari kertaa päivässä ja syöttötuoliin päästiin tutustumaan jouluaattona. Olin toki niin itsekäs, että tahdoin saavuttaa kuuden kuukauden täysimetyksen virstanpylvään ja vasta eilen maistettiin ensimmäisen kerran jotain ihan muuta; bataattia ja maissinaksuja. Pari viikkoa joutui tyytymään tyhjään lusikkaan kädessä sillä välin kun muut söi.

Tällä hetkellä on havaittavissa pientä vierastamista jos oudompaan syliin pääsee. Mutta ryömipä poika kuitenkin viikolla naapurin tädin jalkoihin ja se oli selvä merkki halusta päästä syliin. Ja ihan tyytväisenä siellä sylissä viihdyttiinkin!

Ja uskokaa tai älkää, keskiviikkona poika toisti moneen kertaan selvällä suomen kielellä "äiti". Isi ei usko vieläkään vaikka vierestä on sen monesti kuullut. Varmaan jotain matkimista tai mitä lie mutta ensimmäinen sana suusta jo tulee eikä voi mitään!
"Entä jos tärkeimmät asiat tapahtuu tällä hetkellä?
Kauneimmat kukat kukkivat juuri nyt liian lähellä.
Entä jos kaikki se mitä etsit on sun edessä?
Entä jos onnesi on nyt ja tässä valmiina?


Kellot mittaavat tunteja.
Eiliset odottavat huomistaan.
Siinä välissä ohikiitävässä.
On elämässä vain nyt ja tässä."


Suvi Teräsniska - Nyt ja tässä

Rakkautta ja vasta-aineita

Kyllä on kylmä! Pakkanen paukkuu, auto ei toimi ja paleltaa. Onneksi saa pysyä sisällä takan ääressä eikä tarvitse olla ulkona kuin sen verran, että käy postilaatikolla ja sikalassa. 
Isi asensi lapsille vanhan Spermario -pelinsä. Mä katon tv:tä, hion kaappia, luen kirjoja ja kudon säärystimiä. Kaikkia vuorotellen. 😊



Cheekin kirja on yöpöydällä yhä kesken mutta törmäsin jossain netin keskustelussa äitiyteen liittyvään runokirjaan. Mielenkiinto heräsi saman tien ja etsin sen myös itselle luettavaksi. Kirjan nimi on Rakkautta ja vasta-aineita (Into 2016), kirjoittaja Anna Elina Isoaro.


Oon lukenut tosi vähän runoja koska oon epäillyt niiden olevan liian taiteellisia tekstejä, joita en ymmärtäisi. Isoaron runoihin on kuitenkin "helppo päästä sisälle". Synnytystä ja äitiyttä ei katsella vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Asiat kerrotaan juuri sellaisina kuin ne oikeasti ovat. Suorasanaisesti ja turhia kaunistelematta. 

    "...Vielä pari viikkoa sitten taimi taivutti aurinkoon,
    pikkuruinen tiuku tykytti

             tietämättäni niin kauan 

   
olen ollut hauta."



         "Herätyskellona kielettömän kujerrus
    kipristyvät varpaat, vispiläkädet
              ONNI kuin saisi joka aamu vuoteeseen
              tuoreita paakkelsseja ja kermavaahtoa,
              kahvin humahduksen ohimoon!

    Muista pilvisten päivien sokerihuurrettu reunus, 
                             paina talteen
    makeat maanantait."
 
Ronskista ja rohkeasta otteesta huolimatta runot on koskettavia. Perinteisempien runojen lisäksi kirjasta löytyy mm. hauskasti kirjoitettuja lääkärinlausuntoja ja kirje joulupukille.


Suosittelen kirjaa etenkin äideille. Ja miksei myös isi-ihmisille. Rohkeasti lukemaan vaikka runot olisivat tuntematon kirjallisuuden laji.

UUSI VUOSI

Juhlittiin vuoden vaihtumista tänäkin vuonna ihan vain kotona. Ystäväpariskunta (kamalan virallinen sana) tuli yökylään. Se oli lasten vuoden paras päivä, kuten vanhin sanoi. Aamulla oli piteleminen, etteivät jo ennen kahdeksaa rynnänneet vinttiin herättelemään.



Ilta sujui leppoisasti. Syötiin hyvin, ammuttiin lasten ja naapurien kanssa raketteja, sulatettiin tinat, syötiin lisää ja ammuttiin vielä puolen yön aikaankin muutamat raketit. Taivas välkkyi ja sieltä täältä nousi raketteja metsän yläpuolelle, se oli aika hauskan näköistä. Lisäksi koko viereinen peltolakia raikui kun kello löi kaksitoista. Tytär nukahti kummitädin viereen peiton alle kesken iltasadun, vauva ja esikoinen nukahtivat äitin kainaloon.

Oli kyllä hauska ilta. Naurettiin niin, että vesi valui silmistä ja olemattomat vatsalihakset kramppasi! Snäpin kasvojen vaihto toiminto on mahtava keksintö.


Tästä on hyvä aloittaa uusi vuosi vaikka arkeen paluu tuntuu todella vastenmieliseltä. En olisi vielä valmis luopumaan joulusta mutta pikku hiljaa puran joulun koristeita ja valoja pois. Kuusi pysyköön vielä paikoillaan muutaman päivän. 💗