VIPUKELKKAILEMASSA

Viimeisenä joululomapäivänä, sunnuntaina, käytiin muorin ja vaarin luona syömässä koko porukalla. Samalla testattiin minkälaiset kyydit vaarin joen jäälle asentama vipukelkka tänä vuonna antaa. Kaikki pääsivät pienintä myöden kelkan kyytiin. Kovasta viimasta ja pimenevästä iltapäivästä huolimatta lapset eivät olisi malttaneet ollenkaan lopettaa ulkona touhailua.




Vuoden ensimmäinen arkiviikko alkoi lapsilla eilen päiväkotiaamulla, äiti keitteli soseita ja kävi askareilla. Tyttären musiikkileikkikoulu palasi tauolta ja tänään isoin poika on seurakunnan kerhossa. 

Yritän tsempata itteeni imuroimaan ja pesemään lattioita mutta taitavat mattopinot koristaa eteistä loppuviikkoon saakka. Vauvalla on vähän lämpöä ja sen vuoksi sylin tarve on kova. Olisikohan ensimmäinen hammas jo tekemässä tuloaan?

2 kommenttia

  1. En itse ole koskaan ollut vipukelkassa. Enkä kyllä mene, oksettaa pyörivä liike.
    Mutta toi on tuttu kapistus, omat lapsemme ovat olleet kyydissä. Täällä meillä päin noita on ollut monessa paikoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei munkaan pää tuommosta pyörittämistä kestä. Keinumisestakin meinaa tulla oksennus. :D

      Poista