JONSUKAT JA KAPIOKIRSTU

Tässä Jonna Nordströmin lyhyt vartiset Jonsukat ja samalla sukkien varren mallilla  tehdyt säärystimet. Lankoina Novitan jämiä; Nallea ja 7 veljestä. Pinkki ei ole noin neon-värinen vaan enemmänkin vispipuuron sävyinen. Sama lanka, jota käytin aiemmin esittelemiini Pioni-lapasiin. Postaus lapasista löytyy tästä linkistä. Jonsukkia varten on oma Facebook-ryhmä, josta löytyy monenlaisia ilmaisohjeita tämäntyylisiin kirjoneulesukkiin. Taitaapa rasoihinkin olla yksi ohje? Käykää tutustumassa. Linkki ryhmään on tässä.



Tyhjäsin vierashuoneen nurkasta vanhan kapiokirstun, koska tajusin sen olevan juuri täydellinen laatikko langoille ja puikoille. Nyt ei tarvi juosta edestakaisin kellarin portaissa yhden puikon tai unohtuneen lankakerän tähden.  Puikot mulla on aina sekaisin, joten tuo pieni vasemman reunan laatikko sopii ihan hyvin uuteen käyttötarkoitukseensa. Yksi pieni ongelma vain ilmeni täytön yhteydessä: eihän mun kaikki langat sinne mahtuneet! Nyt on kapiokirstun lisäksi kolme pienempääkin koria lankavarastoina. 



Me lähdetään kauppa- ja uimakoulureissulle. Palailen blogin puolelle vielä tämän viikonlopun aikana, ehkä.

Muistakaa käydä tykkäämässä Facebookissa Elämää Keltaisessa Talossa-blogin omista sivuista, linkki tässä, sekä SO-blogien sivuista, linkki tässä. 

TAIMITOUHUJA

Vatsatauti tuntuu olevan selätetty. Perheen isoin ja pienin pääsivät helpoimmalla, ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä. Meillä muilla meni pari päivää lepäillessä ja nukkuessa. Vanhimmat lapset nukkuivat eilen parin tunnin pätkät pariin kertaan ja itsekin tuli simahdettua vauvan päiväunien aikaan hetkeksi.


Tänään aamulla oli voimia niin, että päätin koulia tomaatin taimet vaikka niissä on vasta ensimmäinen lehtipari. Varret olivat kiutenkin kellarissa venähtäneet jo liikaa ja meinasivat mennä takkuun. Samalla siirsin pari kasvihuonekurkun taimea ja vesimelonia jo isompiin purkkeihin. Paprikat ja chilit saavat vielä olla rauhassa. Muita ei taidakkaan olla vielä kylvettynä vaan yritän maltaa mieleni huhtikuun alkuun. Toivon, että taimet saa tänä vuonna istuttaa lämpölamppujen ansiosta hiukan aikaisemmin kasvihuoneisiin.



Banaaneista on tähän mennessä itänyt vain yksi, etiopianbanaani. Ja siirsin myös sen uuteen, isompaan ruukkuun. Taimi on kasvanut aika nopeasti ja juuripaakku oli jo iso. Kuvan taustalla näkyy sikalan köökistä sisälle tuodut pelargoniat. Niitä on jälleen joka ikkunalla mutta eipähän ainakaan tarvitse ostaa uusia kukkia tänä vuonna, ehkä. Ihana kevät, voisin olla aamusta iltaan sormet mullassa!

Esikoinen on kunnon maajussin alku. Puheet on siirtyneet legoninjoita peltohommiin. Kovasti jo odotellaan lähtöä lietteen levitykseen ja äestämään.


Nyt hetkeksi kutomaan ja sitten tehdään lasten kanssa betoniaskarteluja pitkästä aikaa. Mukavaa lauantain jatkoa! 💗
 

KAAKELIMAALIA KEITTIÖN VÄLITILAAN

No niin, nyt on silikonit paikoillaan ja voin esitellä uudistetun keittiön välitilan kuten edellisessä postauksessa lupasin. Jo pitkään haaveilin välitilan kaakelien maalaamista valkoisiksi. Nuo värikkäät hedelmät kun ei oikein oo mun juttu. Alusta asti ainoa vaihtoehto oli tuo kaakelimaali koska mä en miellä D-C-fixin kaltaisia kalvoja sopiviksi paikkoihin, joissa on märkyyttä, pesua ja kuumuutta (mutta se on vain mun kanta asiaan). 

Tässä alla vertailukuva kaakeleista ennen ja jälkeen maalauksen.


Ennen maalin levittämistä pesin seinän maalarinpesuaineella ja annoin kuivua. Sitten kaksi kerrosta V33-merkkistä kaakelimaalia ja viimeistelynä mies laittoi silikonit saumoihin. Keittiö on remontoitu alle 10 vuotta sitten mutta silikonit on jätetty jostain syystä remontin yhteydessä laittamatta.  Oli siis jo aikakin pistää raot tukkoon.




Seuraavaksi haluaisin vaihtaa keittiön vitriinikaappeihin kirkkaat lasit. Nykyiset ovat tummanharmaat ja se on nyt sitten ihan sama onko niissä lasit vai ei. Muumimukit ei näy vitriineistä ollenkaan. Ja rupesin kyllä katsomaan tuota keittiön tapettiakin sillä silmällä kevätauringossa. Se on ihan kellastunut ja kamala. Ennen meidän tänne muuttoa keittiössä on polteltu tupakkia ja sen kyllä huomaa. Joka kerta kun pesen kattoa tai kaapin ovia, lähtee pintoja pitkin valumaan keltaista, tupakin hajuista vettä. Hyi hitto!  

Mutta tämmöistä tällä kertaa! Olen tyytyväinen vaaleampaan keittiön olemukseen. 

KYLÄSSÄ BLOGIKODISSA JA TERRA PROVENCE

Mikä viikko! Äidillä on ollut jos jonkinmoisia menoja ja isi on saanut viettää aikaa kotona lasten kanssa useampana päivänä. Keskiviikkona kävin päivittämässä tatuointeja. Nuorimman lapsen nimi tuli toiseen käteen ja toiseen korjailtiin edellisiä nimiä. Vannotin, että en enää uudelleen mene jos ei lapsia tule lisää mutta nopeasti kipu unohtui ja nyt on jo uusi kuva mielessä. Torstaina istuin parturissa ja päivitettiin hiuslookkia oikein kunnolla; pituus lyheni noin 15 cm ja väri muutettiin tummaksi. Edellisestä kerrasta oli kulunut jo yhdeksän kuukautta ja se kyllä näkyi hiuksista. Rentouttavaa istua rauhassa parturin tuolilla juttelemassa niitä näitä. 

Mitäs muuta viikolla tapahtui? Lastenhuoneen 90-luvun lasinen vaaleansininen kattovalaisin vaihdettiin valkoiseen ja näyttävään Ikean valaisimeen. Astiahyllyn laatikot maalasin uudelleen koska, kuten pelkäsin, tummanharmaa oli liian "pomppaava" väri. Valkoinen on parempi. Keittiössä maalasin välitilan pitkän jahkailun jälkeen. Nyt oon tyytyväinen ja tästä muutoksesta tulee postaus myöhemmin blogiin kunhan saadaan silikonit vielä paikoilleen.

Viikonloppu aloitettiin SO-bloggareiden kanssa illanistujaisilla Siskonpaneelisopan Tiinan luona, jonne meidät oli kutsuttu kahville. Ohjelmassa oli kuoharia, kahvittelua, kakkua ja jutustelua bloggaamisesta. Tässä muutama kuva Tiinan ihanasta kodista.




Loppuun vielä tuotevinkkaus Terra Provencen saippuasta ja käsivoiteesta, jotka sain testattavaksi yhteistyön merkeissä S. Luhtalasta. Näistä saman valmistajan tuotteista kerroin aiemmin viime kesänä tässä postauksessa. Nyt otin uusia tuoksuja käyttöön. Käsivoiteeni on laventelin hajuinen ja suihkusaippua makea appelsiini. Ylellisyyttä arkeen, raikkaita tuoksuja kauniissa purkissa! Kesäkuussa on tulossa myyntiin täysin uusi tuoksu, Ruusupuu. Pääsin sitä jo etukäteen hiukan tuoksuttelemaan ja tuoksu oli kyllä hyvä.



Mulla edellinen käsirasva, oliivin tuoksuinen, on yöpöydällä. Siitä on helppo ottaa rasvaa pakkasen kuivattamiin käsiin iltaisin ennen nukkumaan menoa. Tämän uuden sijoitan keittiöön, jossa oon huomannut myös tarpeen käsivoiteelle.

Tuotteita löytyy ainakin Seinäjoelta Sisustuskahvila Ruufuksesta, Lapualta Kukkakauppa Latva-Rasulasta sekä Kauhavalta Sisustus Starsista. Käykäähän hakemassa omanne! 

KAAPIN KUNNOSTUS

Tässä tänään valmistunut projektini: lähes sata vuotias kaappi. Viime vuodet se on pyörinyt kodissa siellä sun täällä epämääräisten tavaroiden säilytyspaikkana. Nyt kaapin uusi paikka on lastenhuoneessa leluvarastona ja se tulee ehkä vielä tämän vuoden aikana saamaan parikseen vanhan kerrossängyn, jonka entisistä maalipinnoista löytyi tämä sama vihreän ja turkoosin sävy. Meinattiin kantaa kerrossänky jo sunnuntaina pojalle mutta paljastui, että se tarvitsee kunnon pesun ja uuden maalipinnan rapistuvan tilalle.



Tässä kaapin kunnostuksessa oli tarkoituksena jättää käytön jälkiä esille. Sisällä olevat öljytahrat jäivät maalin alle, mutta tuota luukkua on käytetty jonkinlaisena leikkuualustana. Siinä erottuvat puukon jäljet vielä maalin alta. Ja näitä laatikoita (seuraava kuva) oli joskus korjailtu, sen muisto näkyy ylälaatikon oikeassa yläkulmassa. Elämisen ja ajan merkit saavat mielestäni vähän jäädä näkyville näin vanhoissa huonekaluissa. Uusia ja kolhuttomia saa sitten halutessaan kaupasta

Vaihdoin myös vetimet. Osaa niistä oli uusittu hiljattain. Tosin kiinnitys oli jäänyt pahasti kesken ja vetimet heiluivat yhden ruuvin varassa. Vanhat lukot irrotin ja arkistoin. Saranat hiekkapuhalsin ja laitoin miehen avustuksella takaisin paikoilleen. Ikkunaruudut olisi kannattanut vain suojata maalaamiselta mutta irrotin nekin. Naapurilla (on muuten kätevää kun tämmösen entisöintihomman ammattilainen asuu naapurissa!) oli kahden illan työ asettaa ne takaisin paikoilleen. Oon ainakin kahvipaketin velkaa!


 
Maalikerroksia oli monta. Kahta eri keltaista, turkoosi, pari harmaan ja vihreän sekoitusta sekä tämä edellinen  alla olevassa kuvassa näkyvä ruskea pinta. Värivalinta oli helppo; yksi kaapin vanhoista väreistä. Se käytiin valitsemassa maalikaupassa yhden laatikon avulla, jonka kyljessä oli paljon näkyvissä tätä haluamaani väriä.


Sitten kun saan taimet siirrettyä "työhuoneelta" kasvihuoneisiin, otan projektikseni yhden todella vanhan tuvan astiakaapin. Sillä on ikää ja arvoa sen verran, että korjaan vain vähän repsottavia ovia ja hion joistakin pinnoista öljytahroja pois. Uutta maalipintaa se ei tule saamaan vaan vanhaa pintaa pitäisi jotenkin kirkastaa. Toivon ja uskon, että onnistuessaan siitä tulee kodin näyttävin vanha huonekalu. Pikkuisen tavoitetta harrastelijalle!

HUPPUHUIVI ISOVELJESTÄ & AAMUN KUULUMISET

Tällä kertaa valmistui tämmöinen neuletyö. Ohje on Novitan huppuhuivi ja lanka saman firman Isoveli-lanka. Alkuperäisen ohjeen mukaan lankana olisi kuulunut käyttää Novitan Hilet.

Lanka on aika paksua, joten kutominen sujui nopeasti. Ja jos kuvion logiikan opettelee ulkoa, pystyy samalla vaikka katsoa televisiota tai pelata Kimbleä.




Kaulaan sitominen on vielä vähän hakusessa. Pituutta on niin paljon, että välillä meinaa ahdistaa. Vähempikin pituus olisi riittänyt ainakin mulle. Mutta on tämä jo käyttöön otettu! 😊 

Meillä oli tänään todella erikoinen sunnuntaiaamu. En olisi uskonut, että löydän itseni tänään laskettelurinteestä. Mutta isosisko oli taitava ylipuhuja ja niin vain uskaltauduin kokeilemaan lumilautailua vuosien tauon jälkeen. Aviomiehelle lupasin, että menen tämän kevään aikana vielä uudestaan! Samalla paistettiin makkaraa mäen laskun välissä koko porukalla; meidän perhe, siskon perhe, mummu ja paappa. Toki meidän pienin heräsi vasta kotimatkalla, joten hänellä ei ole mitään tietoa koko reissusta.

 

PÖYTÄ & TUOLI

 
Oon pidemmän aikaa haaveillut vaaleasta TV-tasosta. Uutta en halunnut lähteä huonekalukaupasta ostamaan vaan lähinnä iltaisin selailin Facebookin roskalavoja ja kirppiksiä sekä Toria. Sitten ymmärsin, että mun on maltettava luopua makuuhuoneen kauniista pikkupöydästä. Se oli siirrettävä olohuoneeseen ruskean ja massiivisen TV-tason tilalle, koska mitoiltaankin oli siihen just sopiva. Uudella paikallaan pöytä onkin entistä kauniimmin esillä ja tila tuli jälleen asteen vaaleammaksi ja kevyemmäksi. Nuo ruskeat huonekalut yhdistettynä tummahkoon punaiseen tapettiin tekevät olohuoneesta hämyisän ja tunkkaisen. Onneksi enää on jäljellä vain pöytäryhmä ja valtava kaappi, joista toisen lähtö on edessä. Joskus.


Harmitti tyhjäksi jäävä kohta makuuhuoneessa mutta sisustuslehteä lukiessani sain taas idean. Kannoin takatuvan vintistä vanhan talonpoikaistuolin, jonka saa muutettua pieneksi sängyksi. Väri oli tässä vaiheessa vielä tummanruskea. Poistin vanhat pehmusteet, kankaat sekä yhden ylimääräisen levitykseen tarvittavan osan, jonka laitoin talteen. Jos sattuu joskus tarvita, hah! 

Pesu, pohjamaalaus ja muutama kerros valkoista. Nopeasti toteutettu juttu ja tuolilla on uusi elämä, joskin vain koristeena. Tikkaat jäävät vähän verhojen taakse piiloon mutta ne voisivat mennä kesäksi terassille. Tai pysyvästi eteiseen.



Tauluja pitä vähän siirrellä ja nuorimman lapsen kuva tilata kehystettäväksi. Tässä järjestellessä keräsin lisää mattoja pestävien pinoon kellariin. Pino rupeaa olemaan aika valtava. Mattojen pesutalkoita siis tiedossa toukokuulle...

Vanhat vohveliraudat


Ajattelin näyttää millaista "siivousjälkeä" sain aikaan hiekkapuhaltimella. Ostettiin semmoinen pieni ja halpa puhallin mulle, että saan vanhoista saranoista kätevästi ruosteet pois ennen uudelleenasennusta kaapin oviin. Oli muuten tosi helppo ja kätevä kone käyttää ainakin tässä käyttötarkoituksessa!

Löysin nämä vanhat valurautaiset ja ruosteiset vohveliraudat pari vuotta sitten kun siivosin ulkorakennuksia. Siitä saakka ne ovat odottaneet hiekkapuhallusta pannuhuoneen seinällä roikkuen.

Tästä alla olevasta kuvasta näkee lähtötilannetta ja sen miten paksu kerros ruostetta rautapinnassa oli.


Ja tässä lopputulos.


Nämä raudat olisi hauska testata meidän vanhalla puuliedellä lasten kanssa. Paistaa vohveleita samassa paikassa, jossa vohvelirautoja on ehkä kymmeniä vuosia aikaisemminkin käytetty.

TALVILOMASTA JA MUUT AJANKOHTAISET

Me ei tehty koko talvilomaviikolla yhtään mitään. Ollaan oltu pääasiassa vain kotona. Pariin kertaan käytiin syömässä. Eilisilta oltiin mummulassa saunomassa ja syömässä. Vanhimmat lapset vietti jonkin verran aikaa kaverien kanssa ja vähän koitettiin hiihdellä omassa pihassa.
 

Loman aikana iski järjestelmäkamera-kuume eikä edes yön yli nukkuminen helpottanut. Olympuksen järkkärit tulivat uniinkin. Pitkän tutkimisen jälkeen tein päätöksen ja päädyin tilaamaan Topshotista uuden järjestelmäkameran, Olympus Pen E-PL7. Eihän se mikään halpa ostos ollut mutta kyllä tekniikka on mennyt hurjasti eteenpäin eikä hankinta kaduta yhtään. Kymmenen vuotta sitten ostamani järkkäri on ihan surkea tähän uuteen verrattuna!


Joku on ehkä saattanut huomata, että onnistuin kuukausi sitten poistamaan blogista kaikki kuvat. Siis ihan kaikki! Noin 1700 kuvaa. Kun pääsin ensimmäisestä ketutuksesta yli, tajusin, että näin ehkä pitikin käydä. Olin jo pitkään haaveillut blogin postausten läpikäynnistä ja niiden perusteellisesta siivoamisesta. Kirjoitusasu ja kuvien asettelu kun ovat aika lailla vuosien saatossa muuttuneet. Poistin kovalla kädellä noin 70 alkupään postausta ja osan jätin kokonaan ilman kuvia. Suunnilleen siitä kohdasta kun tänne nykyiseen kotiin muutettiin, muokkasin ja asettelin postausten kuvat uudelleen. Vielä urakka on hiukan kesken mutta eiköhän se valmiiksi joku päivä tule.


Sitten Instagramiin! Se on aikaisemmin ollut enemmän "yksityiskäytössä" vaikka sen blogiin oonkin linkittänyt. Pohdin, että perustaisinko blogille oman tilin Instaan mutta päädyin poistamaan 200 kuvaa nykyiseltä tililtäni, laittamaan asetukset julkisiksi ja vaihtamaan käyttäjänimen. Nyt tilini palvelee siis vain ja ainoastaan blogia. Tässä linkki Instagramiin.

Myös So-blogeilla on nykyään oma Instagram-tili, tässä linkki siihen.
 
Facebook-sivut jatkavat normaalisti. Ne eivät ole kokeneet kevätsiivousta. Tässä linkki omiin sivuihini ja tässä SO-blogien Facebook-sivulle.

POJAN KAHDEKSAN KUUKAUTTA

Tiistaina käytiin pienimmän kanssa neuvolalääkärin rutiinitarkastuksessa (ensi viikolla ikää tulee kahdeksan kuukautta). Painoa oli tullut hienosti, samoin pituutta. Taas on aika poistaa kaapista pieneksi jääneitä vaatteita, joita onkin aika lailla.


Poika on niin vauhdikas ja nopea tapaus, että lääkäri sai oikein toden teolla pitää stetoskoopistaan kiinni. Ja kun stetoskooppi ei enää kiinnostanut niin selällään makoilu tylsistytti ja olisi pitänyt päästä vatsalleen. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Tarkastus saatiin tehtyä ja poika todettiin terveeksi. Kotimatkalla haettiin apteekista kuitenkin silmätipat. En tiedä onko vauvan kyynelkanava vieläkin syntymästä tukossa vai onko oikein silmätulehdus tullut flunssa jälkitautina kun niin vuotaa ja rähmii.


Tällä hetkellä Matso (eli vauva!) liikkuu eteenpäin ryömien. Nousee kyllä konttausasentoon mutta ei liiku siitä mihinkään. Epäilenkin, että konttiminen jää välistä koska kiire isompien lasten perään on niin kova. Jätkähän nousee siis jo seisomaankin! Kun edessä on pienikin tuki, jota vasten nousta, niin tyyppi on pylly pystyssä jalanpohjat tukevasti maassa. Ja hymy on voitonriemuinen, korvasta korvaan.


Koodikieli kehittyy ja tällä hetkellä mulle huudetaan "ämmäää!". En kyllä tiedä kumpaako poika tällä haluaa, äitin syliä vai maitoa. Luonne ei ole muuttunut mihinkään; joka aamu sängystä nousee pieni ihana aurinko. Rauhallinen ja pitkähermoinen, se on tullut huomattua useasti. 

Koti, varsinkin lastenhuone, on uteliaalle pienelle pojalle mielenkiintoinen paikka. Nyt kun poika on tajunnut miten liikkua eteenpäin, tutkimusretkiä tehdään tuvan toisesta päästä toiseen. Ja ihan silmänräpäyksessä!


Vieläkin nukutaan perhe pedissä; mä ja vauva siis. Isi makaa selkävaivoineen olkkarin lattialla patjalla. Hajotti jälleen kerran selkänsä, joten saadaan varmaan ainakin pari viikkoa pojan kanssa kuorsata ihan kahdestaan. Ompa ainakin tilaa pyöriä!