TERVAA JA VERNISSAA


Meidän olohuoneeseen tuli "uusi" katseenvangitsija. Hiukan erilainen entisöinti-projekti sai onnellisen lopun ja 1800-luvulta peräisin oleva tuvan kaappi siirtyi liiveristä tupaan. Tämä on todella vanha ja kaunis kaappi, jonka kohdalla voidaan puhua todellisesta käsityöstä. Tähän mennessä kukaan ei ole sanonut nähneensä sitä muualla kuin liiverissä. Yksi henkilö on muistellut suurta tuvan kaappia, joka on meillä joskus ollut mutta ei ole vielä varmuutta onko kyseessä juuri tämä kaappi. 





Kaappi siirrettiin lämmitettyyn työtilaan traktorilla ja aloitin rapsuttelun kirurginveitsellä. Vuosikymmenien saatossa pinta oli saanut jälkiä tervasta, öljystä ja maalista, jotka onneksi lähtivät hyvin irti. Ovet eivät menneet kiinni ilman pientä veistelyä ja saranoiden lisäkiinnitystä. 

Siistimisen jälkeen levitin kaapin pintaan vernissasta ja tärpätistä sakoitetun aineen, jonka tarkoitus oli saada vanhaa maalipinta kirkkaammaksi ja senhän se todellakin teki. Pari päivää maltoin pitää kaapin kuivumassa tallissa ja useasti livahdin sitä ihailemaan. Lopuksi pyysin miestä ottamaan sen hellään huomaansa trukkipiikeille ja siirrettiin se sisälle.

Mitään kohtaa ei maalattu tai uusittu, koska silloin kaapin arvo oli laskenut. Tämä vanhus saa näyttää juuri tältä; vanhalta ja arvokkaalta katseenvangitsijalta.






Ja vielä kerran iso kiitos asiantuntija-avusta ystävilleni! Apunne tuli jälleen tarpeeseen. 😊

Tähän kaappiin liittyy vielä yksi hauska juttu, jota en malta olla kertomatta. Appiukko sanoi nuorena kantaneensa näitä vanhoja huonekaluja varastoista auton kärryille. Aikomuksena oli viedä ne pois mutta onneksi hänen isänsä, mieheni paappa, oli tullut tuvan ovesta ulos ja käskenyt kantaa tavarat takaisin varastoon, sillä hänen sanojensa mukaan "ne tulevat sadan vuoden kuluessa uudelleen käyttöön". 

Ja noh, kuinka oikeassa hän olikaan! 😅

1 kommentti